Sukuyhdistys Gripenberg ry
webmaster: Martin Gripenberg
Sukuyhdistys Gripenberg, joka perustettiin 1952 on toiminut epävirallisena yhdistyksenä kunnes se rekisteröitiin 5.10.2007 Lennart Gripenberg ollessa puheenjohtajana. Rekisteröinti merkitsee, että yhdistyksellä on vuosikokous toukokuun loppuun mennessä, vahvistetut säännöt, vuosikokouksessa valittu hallitus, jäsenten hyväksymä talous sekä vuotuinen toimintasuunnitelma.
Sukuyhdistyksen jäseneksi voi liittyä myös henkilöitä kummastakin sukupuolesta, joita ei ole mainittu Suomen Aateliskalenterissa, naimasuhteen kautta sukulaiseksi tulleita, adoptoituja, ja henkilöitä, jotka muuten ovat yhdistyksen jäsenten suoria sukulaisia tai yleensä kiinnostuneita kyseisestä suvusta.
Sääntöjen mukaan yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja kieli ruotsi.
Yhdistys on täysin riippuvainen jäsenmaksuista. Jäsenmaksu on 10 euro/vuosi. Olemalla yhdistyksen jäsen saat varmimmin tietoja yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi jäsen, joka niin haluaa voi saada käännössähköpostiosoitteen (etunimi)@gripenberg.fi jäsenhinnalla 5 euroa/vuosi.
Miksi sukuyhdistys?
Modernina ja individualistisena aikana sukuyhdistys mahdollistaa yhteyksien ylläpitämisen myös kaukaisempiin sukulaisiin ja siten omiin juuriinsa. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sen tehtävä on ylläpitää ja kehittää yhteenkuuluvuutta Gripenbergin suvussa. Tässä tarkoituksessa järjestetään erilaisia kokouksia, tilaisuuksia ja retkiä.
Filosofi ja historioitsija Avishai Margalit pohtii kirjassaan Ethics of Memory yhteisen kollektiivisen muistin luonnetta ja missä määrin yleensä on tärkeää muistaa tapahtumia ja ihmisiä menneiltä ajoilta. Hänen mukaansa kollektiivinen muisti on keskeinen yhteisöjä koossapitävä voima. Tällaiset vahvat siteet (thick relationships) sitovat meidät perheenjäseniimme, sukuumme, lähiyhteisöömme ja lopulta kansakuntaan. Ilman yhteistä historiaa ja muistoja ei Marghalitin mukaan ole yhteisöäkään. Unohtaminen tai väärin muistaminen puolestaan vahingoittavat näitä suhteita: kollektiivisen muistin ulkopuolelle sulkeminen on yksi kipeimmistä yhteisön ulkopuolelle sulkemisen tavoista. Mikael Sjövall toteaa kirjassaan Strövtåg i Aiboland, että esi-isien kieli on tärkeä identiteetin osa, joka usein pyritään ylläpitämään myös tilanteessa, jossa kieli on menettänyt tärkeän yhteiskunnallisen asemansa kuten ruotsin kieli Virossa tai iirin kieli Irlannissa.
Monessa suvussa ei ole nähty tarvetta sukuyhdistyksestä, toisaalta on myös sukuyhdistyksiä, joilla on tuhansia jäseniä, oma aikakauslehti yms.
Ajatus yksilön vapaudesta kuten muotoiltu Ruotsin sosiaalidemokraattisten naisten ilmeisessä 1972 tarkoittaa, että kaikki aikuiset ihmiset pitäisivät olla taloudellisesti riippumattomia sukulaisista, erityisesti naiset miehistään. Ruotsalais-italialaisen elokuvatuttajan Erik Grandinin mukaan tämä on mennyt äärimmäisyyksiin nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Yksinäisyydestä on syntynyt ongelma kun ego on asetettu keskipisteeseen niin suuressa määrässä, että olemme luoneet kylmän yhteiskunnan. Yksittäinen ihminen eristetään, joutuu kasvamaan yksin, eroaa polisostaan, asuu yksin, ei ole kontaktissa lapsiinsa, jos sellaisia on ja lopuksi kuolee yksin. Elokuvassaan The Swedish Theory of Love Grandini kritisoi solidaarisuuden puutetta sukulaisiin ja yhteiskuntaan. Pohjoismaisesta yhteiskunnasta on syntynyt vastakohta yhteiskuntaan, jossa klaanijohtaja määrää kaikki perheenjäsenten elämää.
Merkittavimmät Gripenbergin suvun jäsenet ovat sen sijaan osoittaneet solidarisuutta sukua ja yhteiskuntaa kohtaan, ilman että he olisivat rajoittaneet sukulaistensa vapautta.
Lue myös esi-isistämme sivulla Anteckningar osittain suomen kielellä
Hans Henrik Gripenberg (suomeksi)
Odert Henrik Gripenberg (suomeksi)
Ole Gripenberg (Artikkeli Helsingin Sanomissa)
Lue myös englanniksi Venäjän armejassa toimineesta kenraali Oscar Ferdinand Gripenbergiltä ja venäläisestä valtioneuvoksesta Vladimir Gripenbergistä sekä Julian Bielskin vierailuehdotuksestä Moskovassa.