Gripenbergin suku koostuu aatelisesta sukuhaarasta sekä sukuhaarasta jolla on vapaaherra-titteli.
Aatelinen suku Gripenberg syntyi kun kuningas Kaarle XI antoi aatelisarvon sotakommissaarille, myöhemmin vara-maaherrana toimineelle Johan Wittmanille (1637-1703) 8.6.1678. Wittman oli peräisin lähinnä Ruotsin Itägöötanmaalta, mutta muutti vuonna 1671 Ruotsin itäiseen maakuntaan, Suomeen. Hänen sukunsa hyväksyttiin Ruotsin Ritarihuoneeseen numerolla 931. Sen jälkeen kun Venäjä oli ottanut Suomen haltuunsa suku hyväksyttiin 6.2.1818 Suomen Ritarihuoneeseen numerolla 69. Alkuperäinen vaakunakirje, joka vuonna 1848 annettiin suvun silloiselle päämiehelle on hävinnyt.
Keisari Aleksanteri II ylensi 13.1.1865 Suomen talousoston senaattorin, everstiluutnantti herra Johan Ulrik Sebastian Gripenbergin vapaaherraksi ja hänet hyväksyttiin Suomen Ritarihuoneeseen vuonna 1866 tunnuslauseella: Caesari et patrie (Keisarin ja isänmaan puolesta). Suomen Ritarihuoneen kalenterissa suvulla on numero 48.
Johan Wittman oli syntynyt Itä Götanmaalla Jakob Jöransson Witten (kuollut 1659) pojaksi. Witte toimi Mariefeltin tilalla Östra Enebyssä tilan pehtoorina (landbofogde). Mistä tämä Witten suku alunperin on tullut ei ole voitu selvittää, mutta hänen sukunsa on ilmeisesti tullut Ruotsiin valtakunnan siihen aikaan suurimpaan kaupunkiin, Riikaan. Sinne tuli pajon henkilöitä Hollannista ja Saksasta.